tiistai 26. marraskuuta 2019

Puumalan saaristoreitti 27.7.2018-28.7.2018

Puumalan saaristoreitti 27.7.2018-28.7.2018 (n. 60 km)

Aurinko porotti taivaalla ja lämpö kipusi kohti + 30 astetta lähtiessämme Puumalasta kohti Hurissaloa perjantaiaamuna klo 10. Mieli oli korkealla ja ajaminen pelkkää nautintoa. Noin 8 km jälkeen ohitimme Sahanlahden alueen, jossa olisi ollut tarjolla hyvää ruokaa ja majoitusta kauniiden maisemien lisäksi.

Jatkoimme kuitenkin matkaa ja siitä alkoikin päivän mäkisin osuus. Nopeasti palautui mieleeni 12 vuoden takainen Saimaan kierroksemme ja totesin mäkien olevan edelleen yhtä suuria kuin silloinkin. Ja kuumuus vielä lisäsi rasittavuutta. Mutta niin vain vichyn ja  veden voimin saavuimme Pistohiekalle ja sen parhaat päivänsä nähneelle leirintäalueelle.  Ihana oli pulahtaa uimaan kirkkaaseen veteen.  Ja jopa mieheni innostui heittämään talviturkkinsa, vaikka Jaakko oli jo heittänyt kylmän kivensä järveen. No vesi oli kyllä edelleen reilusti yli 20 asteista.

Siitä olikin enää vajaa 2 km Mörkinahon kahvilaan, josta olimme jo ennakkoon tilanneet pizzat.  Kahvila ei ehkä ulkoisesti houkuttele, mutta pizzat ovat hyviä  niin kuin palvelukin. Kannattaa kokeilla. Siitä matka jatkui Lietveden kioskin kautta kohti Hurissalon kyläkauppaa. Vähän väliä täytyi pysähtyä ihailemaan maisemia ja todeta, että kyllä Suomi on todella kaunis maa.

Välillä kävi mielessä, että mäkiä voisi olla vähemmän, mutta toisaalta jokainen mäki kyllä kiitti  ja tuuli vilvoitti hikistä matkaajaa kun huristelimme ylämäen jälkeen alamäkeä kohti seuraavaa ylämäkeä.....  Hurissalon kyläkauppa on nähtävyys sinänsä ja näytti olevan varsin suosittu. Lomalaisten autoja oli piha täynnä. Kyläkaupalta ostimme iltapalatarpeet ja jatkoimme matkaa kohti Kivisalmea, josta olimme varanneet  järven ylitykseen lauttamatkan Nestori II pyörälautalle. Matka kesti 40 minuuttia ja saavuimme Nestorinrantaan klo 15.40.

Nestorinrannassa meitä odottivat viehättävät aitat yöpymistä varten. Kahvilan antimet olivat makoisia samoin kuin puulämmitteisen saunan löylyt. Illaksi oli vielä järjestetty lauttamatka kuun pimennystä seuraamaan. Pilvet peittivät kuun, mutta kauniin auringonlaskun näimme ja muutenkin oli mukavaa istuskella lautalla katselemassa kaunista järvimaisemaa lämpimässä kesäillassa. Näissä maisemissa Nestori Miikkulainen (Reponen) on aikoinaan elellyt.

Lauantaiaamuna nautimme vielä maittavan aamiaisen Kahvila Nestorissa ennen kuin matkamme jatkui kohti Puumalan keskustaa. Alkumatkasta oli n. 5 km varsin hyväkuntoista hiekkatietä ja reittimme kulki läpi saarien. Maisemat jatkuivat kauniina ja mäet olivat  hiukan pienempiä kuin järven toisella puolella. Tosin niitä riitti koko matkalle. Pysähdyimme mm. Saaristokirppikselle ja kiersimme Puumalassa  Kotiniemen asuntoalueen. Sitten vain Puumalansalmen sillan ylitys ja sillalta hissillä alas satamatorille.  Satamatori oli täynnä torikansaa ja myyjiä. Iloinen meininki kaiken kaikkiaan. Nautimme matkan päätteeksi jäätelöt rannassa ja pakkasimme pyörät autoon odottamaan seuraavaa reissua....

Puumalan saaristoreitti on keskivaativa lukuisten mäkien vuoksi ja kannattanee hiukan harjoitella ennen sen kiertämistä. Päivässäkin sen ajelee, mutta kun varaa aikaa kaksi päivää jää enemmän aikaa maisemien ihailuun ja muuhunkin nautiskeluun. Näin kiertäen meille tuli ajomatkaa ensimmäisenä päivänä n. 40 km ja toisena  n.20 km.

Kiitos Reijo sekä ystävät Anne ja Matti mukavasta reissusta.


maanantai 1. toukokuuta 2017

Alpeilta Adrianmerelle : Pyöräilyä Sloveniassa (toukokuu 2017)

Matkalla Sloveniaan.... eli mummot maailmalla



Olen pyöräilyä vuodesta 2000 saakka harrastanut, nyt jo mummoiässä oleva Irma Pieksämäeltä. Kotimaassa olen tehnyt lähes vuosittain 300-500 km mittaisia pyöräreissuja yksin, aviomiehen  ja ystävien kanssa. Edellinen ulkomaille tehty reissu oli  Iitun kanssa v. 2015 tehty Venetsian kierros.

Tämä blogi on matkakertomus pyörämatkasta Alpeilta Adrianmerelle. Matkaan lähdimme 19.5.2017. Matkan suunnittelu alkoi jo ennen vuoden vaihdetta  Valitsimme valmismatkan (Kunnonlomat), jossa reitti ja hotellit on valmiiksi järjestetty, samoin vuokrapyörät. Lennot varasimme itse Finnairilta.

Pyöräily  alkoi sunnuntaina 21.5.2017  Bledin kaupungista, jossa saimme matkainfon lisäksi pyörät ja englanninkieliset ohjeet  sekä kartat tulevalle reitille, jonka siis ajelimme kahdestaan.

Matkatavarat kuljetettiin päivittäin seuraavaan hotelliin, joten pyörän laukussa kuljetimme ainoastaan päivän aikana tarvittavat vaatteet ym. Ongelmatilanteissa voimme soittaa englanninkieliseen palvelunumeroon. 

Kuvassa  Iitu ja minä vuonna 2015 Venetsian kierroksen päätepisteessä Vicenzassa.



Päivä 1 : Saapuminen Sloveniaan

(Ljubljana ja Bled 19.5- 20.5.2017)

Vihreä ja kaunis Slovenia hurmasi jo koneen laskeutuessa. Saavuimme Ljubljanaan perjantaina 19.5.2017. Olen yhdistänyt tulopäivämme ja lauantain saapumisen Blediin yhdeksi päiväksi, koska perjantai oli tavallaan ylimääräinen päivä matkaohjelmassa. Näin blogi myötäilee jatkossa järjestettyä ohjelmaa. Ljubljana on kaunis ja mukavan kokoinen kaupunki. Keskusta on rauhoitettu autoilta. Pyörätiet on hyvin merkitty. 

Illalla kiertelimme kaupungin keskustassa Ljubljanica-joen rannoilla ja Preserenin aukiolla.  Perjantaisin Kolmoissillan ja Lohikäärmesillan välillä olevalla torilla on kansainvälinen popup-tyylinen ruokatapahtuma. Tarjolla oli ruokaelämyksiä kaikkialta maailmasta. Itse päädyimme syömään erittäin maistuvan intialaisen aterian.(Maksoi 6,5 euroa)


Runoilija Preseren Lubljanan keskusaukiolla


Ljubljanan vanha kaupunki alkaa heti Kolmoissillan jälkeen. Mahtava linnake vartioi kaupunkia korkealla kukkulalla.



Kolmoissillat aamulla.



Tori täynnä kukkia ja vihanneksia. 



Ljubljanasta Blediin matkustimme bussilla. Bledissä saimme esimakua korkeuseroista. Rantaan mennessä kolme tällaista alamäkeä. Keli oli hiukan viileä ja sateinen, joten emme lähteneet järven keskellä olevalle saarelle emmekä Bledin linnaan.



Hotelli Triglav oli ensimmäinen varsinaiseen matkaohjelmaan kuuluva hotelli. Hyvä hotelli joskin syrjässä Bledin eskustasta.





Sää ollut tänään hiukan sateinen, mutta onneksi huomiselle on luvassa aurinkoista.Lähdemme matkaan heti aamusta. Kuvassa Bled-järvi huoneemme parvekkeelta kuvattuna.



Päivä 2 : Bledistä Bohinjska Bistricaan (21.5.2017)


 Päivä 2 (=ensimmäinen varsinainen pyöräilypäivä) Aamu valkeni sateisena, mutta aurinko alkoi paistaa kun kuljetuksen jälkeen aloitimme pyöräilyn.

Heti alkuun alkoi ylämäki, joka vaihtui aikanaan 5 km serpentiinilaskuksi. Välillä ihailimme maisemia vuoren rinteillä ja välillä laakson pohjalla. Kaikki tiet oli päällystetty ja kuntokin OK.

Ohittelimme viehättäviä pikku kyliä ja päädyimme Triglavin kansallispuistoon ja siellä Bohinj-järvelle. Sieltä vielä metsän halki kumpuillutta pyörätietä Bohinjska Bistricaan. Eco-hotellin saunassa ja porealtaissa vanhat luumme rentoutuivat päivän päätteeksi.

Maalaistalo Bled-järven rannalla 


Lehmistäkin varoiteltiin liikennemerkein 



Valitettavasti kuva ei kerro totuutta korkeuseroista



Kahvila Bohinj-järven rannalla 


Tyytyväiset lehmät laidunsivat matkamme varrella 



Soca-joen vesi oli hämmästyttävän kirkasta. Monin paikoin näimme siellä perhokalastajia. 


Päivä 3 : Bohinj  - Tolmin (22.5.2017)


Päivä  alkoi 10 minuutin junamatkalla Prodbrodoon. Aikuisen lippu maksoi 1.28 € ja pyörän kuljetus 3.40€. Ystävällinen asemamies huolehti meidät oikeaan junaan (3 raidetta,2 junaa!!) Ja pääteaseman  virkailija taas huolehti, että lähdemme oikeaan suuntaan.

Asemalta alkoikin sitten alamäkemme ja sitähän jatkui  yli 10 km. Pääasiassa laskettelimme vuorten välisessä solassa, vieressä virtasi Soca-joki. Myös rautatie myötäili maantietä välillä vuoren seinällä, välillä tunnelissa tai vanhoja kivisiltoja pitkin.

Välillä joki leveni järveksi. Sen vesi oli hyvin kirkasta ja smaragdinvihreää. Muutaman pienen nousun jälkeen laskettelimme Tolminiin, jossa yövymme viehättävässä pension Rutarissa. Kokonaismatka tänäänkin n.35 km. Ja tietysti aurinko seurasi meitä matkan ajan.


Juna Bohinska Bistrican asemalla 

M

Tyypillinen Slovenialainen kylä vuoristoseudulla


Välillä liikennemerkeillä varoiteltiin mm. lehmistä. Näistä lampaista ei varoiteltu 


Ennen Tolminia junarata seuraili tietä vuoren rinteellä tai  kivisiltoja pitkin rotkoja tai jokea ylittäen.



Taloja Soca-joen varrella 


Ruusut kukkivat kaikkialla Sloveniassa. Ne köynnöstivät talojen seinillä tai kiviaitojen päällä 


Lähellä Tolminia Soca-joki leveni järveksi. 

Päivä 4 : Tolminista Smartnoon (23.5.2017)


Päivä  valkeni aurinkoisena. Päivän aluksi meidät kuljetettiin n. 1100 m korkeuteen Kolovratin näköalapaikalla. Sieltä avautuivat huikaisevat näköalat Alpeille ja alas laaksoon.

Kun lähdimme pyöräilemään kohti Kambreskoa tie muuttui hiekkatieksi  ja samalla tietyömaaksi. Meno oli hankalaa sepelin ja kivien seassa.  Myös puuttuvat kaiteet pelottivat. Olis mutkan mennessä pitkäksi menneet Matti Nykäsen ennätykset uusiksi.  Alas oli matkaa. Kilometrin verran!!!

N. 3 km kohdalla tuli auto vastaan ja meille sanottiin Stop!!!  Tie poikki alempana ja eikun talsimaan ylämäkeä kohti lähtöpaikkaa. Soitin paikalliselle matkanjärjestäjälle ja odoteltuamme reilut puoli tuntia aamullinen kuskimme porhalsi paikalle ja vei meidät takaisin alas ja kiertotietä seuraavalle etapille.

Matkaa jatkettiin ja heti seuraavalla pysähdyspaikalla pyöräni seisontajarru lähes irtosi eikä työkalupakissa ollut sopivaa avainta korjaamiseen. Onneksi paikalle sattui saksalaisia maastopyöräilijöitä. Ystävällinen setä irrotti seisontajarrun  ja matka jatkui.  Mitenkähän olisi käynyt jos rikkinäinen tuki olisi mennyt pinnonen väliin seuraavassa kovavauhtisessa alamäessä.

Näitä ystävällisiä maastopyöräilijöitä tapasimme vielä muutaman kerran ja aina kysyivät onko ongelmia. Ei ollut!!!


Päästyämme perille Smartnoon, hotellin rouva ihmetteli ajoamme tavallisilla pyörillä. Kuvitteli, että tulisimme sähköavusteisilla. Nyt on aikaa levätä ja nauttia huoneen näköalasta ympäröiville kukkuloille, jossa viljellään viiniä. Kirkkojakin näkyy taas useita. 

Saimme kuulla henkilökunnalta, että näköpiirissä on 48 kylää ja niissä yhteensä 52 kirkkoa. Kävimme pienellä kävelyllä kylässä ja eteemme avautui pitkälle kukkula toisensä jälkeen, kauniita taloja, viinivilejlmiä ja oliivipuulehtoja. Kylän hautausmaalla oli lähes kaikkiin hautamuistomerkkeihin laitettu valokuva edesmenneestä.


Matkallä  Kolovratiin oli näköalapaikka, johon pysähdyimme ottamaan muutaman kuvan. Tämän näkymän kaltaisia maisemia saimme ihailla pitkin viikkoa.



Iitu ja minä näköalapaikalla.




Meidät Kolovratiin kuljettanut iloinen ja ystävällinen autokuski. Hän kävi sitten myöhemmin hakemassa meidät pois vuorelta ja kuljetti reitin seuraavaan kylään.



n. 1100 m korkeudessa näköalapaikalla, josta päivän pyöräily alkoi.



Päivittäiset pyöräilyt kulkivat usein puiden reunustamia päällystettyjä teitä pitkin. Tie meni useimmiten joko ylös tai alas, tasaista oli vähemmän.



Päivä 5: Smartnosta Kodretiin, (24.5.2017)




Ystävällisiä ihmisiä on olemassa. Eilen irronnut pyörän seisontajarru oli aamulla korjattu.(Hotellin omistajan poika oli korjannut)  Maittavan aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Kodretia. Ajomatkaa  tuli kaikkiaan 55 km.

Alkupäivän  saimme ajella auringonpaisteessa halki viiniviljelmien kumpuilevassa maastossa.  Mäet olivat aiempaa hiukan matalampia. Kaloreita kuitenkin kului ja pysähdyimme Nova Goricaan  Lipa-hotellin terassille syömään maukasta pinaattilasagnea. Tarjoilijanme yllätti meidät tarjoamalla ilmaisen jälkiruoka-annoksen, jossa oli jäätelöä, pannacotta ja jotain puolukka-juustokermaherkkua. Nam!! Lasagne + salaatti noutopöydästä maksoi vain 5 e/hlö.

Kylläpä jaksoimme taas polkea ja muutama mäki kävelläkin ylös. Pysähdyimme vielä capuccinolle n. 15 km ennen määränpäätä. Silloin meidät yllätti ajopäivien ainoa vesisade. Sekään ei haitannut kun matkaan oli pakattu sadeviitta.

Saimme kulumaan ajopäivään n. 10 tuntia. Pysähtelimme lukuisia kertoja ihailemaan maisemia.  Majapaikkamme on viininviljelijäperheen majatalo  Hisa posebne sorte keskellä maaseutua. Illallisen söimme talon viinikellarissa, jonka talon isäntä oli itse rakentanut kylän vanhojen talojen kivistä. 

Hotelli San Martin Smartnossa oli yksi matkan parhaista. 

Soca (sloveeniksi) tai Isonzo (italiaksi) on Sloveniasta alkava joki , joka laskee Adrianmereen. Joen pituus on 138 km ja se alkaa Trentan laaksosta Triglavin länsipuolelta 876 km korkeudesta. Socan varrella käytiin ensimmäisessä maailmansodassa Isonzon taistelut, joissa kuoli yli 300 000 sotilasta. 


Kirkkoja oli kaikissa pienissäkin kylissä. Tämä hotellimme vieressä Kodretissa 

Hisa Posebne Sorte 



Iitu hotellin viinikellarissa, joka toimii mm. perhejuhlien pitopaikkana

Päivä 6 : Kodreti-Divaca (25.5.2017)


Viime yön vietimme elegantissa perhehotellissa pienessä slovenialaisessa kylässä. Läksimme liikkeelle n. Klo 9, sillä edessä oli n. 47 km päivä.

Matka eteni ylä- ja alamäkiä pitkin rattoisasti auringonpaisteessa.  Kauniita pikku kyliä täällä  tuntuu riittävän . Monessa niistä vain muutama talo. Välillä pysähdyimme syömään Sezanan kaupunkiin.

Sieltä oli tarkoitus jatkaa matkaa Lipicaan, valkoisten hevosten kotiseudulle. Tietyöt näyttävät kuitenkin olevan kohtalomme. Tie Lipicaan oli suljettu tietyön vuoksi. Emme lähteneet ajamaan kiertotietä kun ei ollut tietoa sen pituudesta. Niinpä päätimme ajaa suorinta tietä Divacaan. Hevoset jäivät näkemättä, mutta matka lyheni lähes 10 km.

Perillä meitä odotti mukava 2 huoneen parvekkeelleellinen asunto Hotelli Malovecissa. Kelpaa täällä istuskella ja odotella huomista ja viimeistä ajopäivää.

Hotelli Hisa Posebne Sorte

Kauniit ruusut kiipeilivät seinää pitkin pienessä Kobdiljin kylässä. Kylästä on kotoisin Naks Fabiani (1865-1962) , yksi Slovenian kuuluisimmista arkkitehdeista. 

Matkamme Lipicaan stoppasi tähän ajokieltoon. Varmuuden vuoksi opastekylttien päälle oli vedetty punainen ruksi.

Tie Divacaan löytyi ja matka sinne lyheni 10 kilometrillä.


Hotelli Malovec


Päivä 7 : Divaca - Muggia (26.5.2017)


Viimeinen varsinainen ajopäivämme alkoi sekin aamupalalla ja sen jälkeen suunnistimme auringon paistaessa kohti Italian rannikkoa ja siellä Muggian kaupunkia. Jo parin kilometrin ajomatkan jälkeen poikkesimme varsinaiselta reitiltämme ja suuntasimme Unescon maailmanperintöluetteloon listattuun  Škocjan tippukiviluolastoon.

Škocjanin luolat ovat karstimaahan syntyneitä luolia Sloveniassa. Luolaketju on kuusi kilometriä pitkä ja kokonaissyvyydeltään 200 metriä. Siihen kuuluu useita maanalaisia vesiputouksia, tippukiviä, yksi maailman suurimmista yhtenäisistä luolista ja useita doliineita eli luolia, joiden katto on romahtanut. Škocjanin luolasto on Unescon maailmanperintökohde.
Arkeologiset löydöt osoittavat että luolissa on asuttu kivikauden keskivaiheilta asti. Luolista on merkintöjä myös antiikin kreikkalaisten kirjoituksissa.
 Luolastosta  on yleisölle avoinna noin puolet. Opastettu kierros luolastossa kesti noin 2 tuntia. (Reilut 600 rappusta!!)


Valitettavasti kaikki kuvaaminen luolastossa oli kielletty. Voit käydä tutustumassa Skojanin luoliin täällä (englanninkieliset sivut). Luolilla vierähti aikaa lähes kolme tuntia ja sen jälkeen matka jatkui kohti rannikkoa. Muutama pätkä oli vilkkaammilla tieosuuksilla, mutta liikenne vilkastui vasta lähellä määränpäätä. Ja meitä tietenkin ilahdutti se, että alamäkiä oli enemmän kuin ylämäkiä, Päivän kuluessa tuli mieleen jo hiukan haikeutta - kohta tämä päättyy!!!!  San Rocco löytyi pienen etsimisen jälkeen. Myös täällä, niin kuin kaikissa matkamme hotelleissa meitä odotti ystävällinen henkilökunta ja miellyttävä rauhallinen huone.  

Olo oli helpottunut, onnellinen ja hiukan olimme ylpeitäkin itsestämme. Olimmehan nähneet ja kokeneet jälleen tämän pyöräilyviikon aikana jotain sellaista, mitä ei tavallisella turistimatkalla voi kokea. Ajomatkaa kertyi lähes 300 km, joka vastaa matkaa Pieksämäeltä Helsinkiin. Päällimmäisenä ajatuksissa oli Slovenian luonnon kauneus ja moninaisuus. Lämmin kesäinen sää ja erittäin ystävälliset, avuliaat ja miellyttävät ihmiset kaikkialla missä heitä tapasimme lisäsivät onnistuneen reissun tunnetta. Jopa pienissä kylissä jokainen vastaantulija tervehti  meitä ja autoilijat saattoivat  pysähtyä jossain korpitaipaleella ja kysyä onko kaikki hyvin. Kunpa pystyisimme tarjoamaan samanlaista vieraanvaraisuutta myös Suomessa vieraileville ulkomaalaisille.



Hotellimme viereisessä huvivenesatamassa oli toinen toistaan hienompia veneitä.


Talot olivat kodikkaan näköisiä ja pihat hyvin hoidettuja. Lumikki ja 7 kääpiötä koristivat tämän pihan nurmikkoa. Kiviaidat olivat hyvin yleisiä.




Ajopelimme toimivat hyvin koko matkan. Minulla oli 24 -vaihteinen hybridipyörä ja Iitulla jalkajarrullinen 7-vaihteinen pyörä. Heikompikuntoisia varten olisi ollut saatavavilla myös sähköavusteisia pyöriä.



Tämän näyttävän maantiesillan alitimme pyörällä ja taksilla siltaa pitkin aloitimme matkan takaisin kotimaahan



Ravintola Majdaan pysähdyimme viimeisenä ajopäivänä maittavalle Minestrone-keitolle.



Myös Muggiassa oli viehättävä vanha kaupunki.



Matka on tehty ja nyt voi levähtää Muggian satamassa.




Auringonpalvojat makoilivat rannalla ja mikäpä oli makoillessa, lämpöä reilut + 25 astetta.




Viimeisen iltamme auringonlasku Muggian satamassa.



Kotiinpaluu ja vinkkejä pyörämatkaa suunnitteleville



Kotiinpaluu sujui kohtuullisen hyvin, vaikka suunniteltua 2-3 tunnin shoppailuaikaa Ljubljanaan/lentokentälle ei sitten lopulta jäänytkään. Hotellin respassa meille hiukan suositeltiin paluumatkaan Triesten kautta. Sieltäkin pääsee bussilla Ljubljanaan.

Päätimme kuitenkin lähteä matkaesitteessä suositellun Koperin kautta. Matkaa Muggiasta Koperiin oli n. 15 km ja taksimatka maksoi 38 euroa. Aikataulun mukaan lauantaisin piti bussin Ljubljanaan lähteä klo 13.20, mutta jostain syystä se ei kulkenut lainkaan. (Lauantaisin busseja ja junia kulkee arkipäiviä vähemmän).

Klo 14.45 piti lähteä juna, mutta se oli korvattu linja-autolla. Sillä tulimme Ljubljanaan, jossa olimme klo 16.05. Arkisin busseja lentoasemalle kulkee tunnin välein, mutta lauantaina harvemmin. Niinpä seuraava bussi lähti klo 17.10 ja oli lentoasemalla klo 18.

Viimeinen Check in aikamme oli klo 18.30, joten ehdimme ajoissa. Turvatarkastukseen jonotti edessämme n. 200 turkkilaista. Hetken jonoa katseltuamme päätimme ohittaa sen priority-linjaa pitkin ja pääsimme läpi ongelmitta. Jäi vielä varttitunti ostoksien tekoon ennen portille siirtymistä. 

Lento Helsingissä oli aikataulun mukaisesti klo 23. Lentoasemalla onnistuimme vielä valitsemaan väärän parkkibussin ja teimme ylimääräisen kunniakierroksen lentoparkkiin ennen kuin pääsimme oikealla bussilla P4-paikalle. Loppumatka sujui sitten hyvin Iitun turvallisessa kyydissä Juvalle saakka. Siellä tosin jouduin vielä odottelemaan tunnin kun mieheni oli laittanut herätyksen väärälle päivälle, Kotona olin vihdoin klo 6 tasan vuorokauden valvomisen jälkeen. Uni maistoi ja tulipa vielä otettua päiväunetkin. 

Matkasta jäi hyvä mieli ja jo lentomatkalla mietimme, mitä kaikkia ihania pyöräilypaikkoja on vielä kokematta. Joten eihän sitä koskaan tiedä, mistä itsensä seuraavaksi löytää.

Muutamia havaintoja ja vinkkejä sinulle, joka suunnittelet lähteväsi matkalle....


1. Valmistaudu matkalle hyvin. Tutustu maahan etukäteen, tietoa löytyy netistä ja kirjoista. Jos joudut kulkemaan julkisilla liikennevälineillä, kannattaa aikautauluista ym. ottaa selvää jo ennen matkaa. Kaikissa hotelleissa oli Wifi-yhetys, mutta ei toiminut aina kovin hyvin. Varaa aina aikaa riittävästi! Bussi voi olla peruttu, tietyö tms. viivästyttää matkaa jne.

2. Kunnon lomat on ollut meidän mielestämme erinomainen matkanjärjestäjä. Ennen tätä matkaa olimme  heidän kauttaan pyörämatkalla Italiassa kaksi vuotta sitten. Myös  Helia Sloveniassa hoiti osuutensa erinomaisesti. 

3. Hotellit olivat kaikki erinomaisia. Ainoa pikkumiinus oli niitten sijainti. Matkan jatkumisen kannalta sijainti erinomainen, mutta osa oli vähän syrjjässä keskustasta. Niinpä ruokailupaikkoja oli niukalti hotellin lähettyvillä eikä mahdollisuutta pieniin tuliaisostoksiin  juurikaan ollut.

3. Ihmiset olivat aivan uskomattoman mukavia, avuliaita ja lähes kaikki puhuivat hyvin englantia (paremmin kuin Italiassa). Tapasimme matkan varrella pyöräilijöitä eri maista ja kaikkien kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia.

4. Tiet olivat pääosin erinomaisessa kunnossa ja päällystettyjä. Jonkun verran oli kulunutta asfalttia. Ei ollut hätää silloinkaan kun malttoi pitää vauhdin alamäessä maltillisena.

5. Turvallisuus. Kertaakaan ei pelottanut matkan varrella ja paikalliset kertoivat maan olevan turvallinen asua ja elää. Muutamia sisiliskoja näimme ja kaksi käärmettä. Toinen oli tien vieressä pienen kivivallin vieressä ja toinen kiepillä keskellä hiekkatietä. Molemmista päästiin hyvin ohitse.

6. Siisteys!  Kaikkialla oli tosi siistiä eikä tien varsilla näkynyt kuin muutama roska. WC:t olivat  siistimpiä kuin Suomessa. Ainoastaan Ljubljanassa oli yksi hiukan epäsiistimpi toiletti. Yleensä teimme niin, että kävimme ensin WC:ssä. Jos se oli siisti niin jäimme kahville tai syömään. Jos wc on siisti, niin eiköhän myös keittiö ole?

7. Maisemat olivat hienoja. Vihreys yllätti, vaikka siitä olimme lukeneet. Alkumatka oli vuoristoseutua, sieltä siirryimme viininviljelyalueelle ja lopuksi meren rantaan.

8. Uskaltaudu matkaan!!! Sloveniassa tarvitset hyvän pohjakunnon ja englannin kielen taitoa. Ohjeet ja kartat on englanniksi, samoin tukipuhelimessa palvellaan englanniksi. 

Turvallisia ajokilometrejä kaikille niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.


JA VIELÄ ISO KIITOS JA HALI IITULLE, MAAILMAN IHANIMMALLE PYÖRÄILYKAVERILLE, JOKA EI HERMOSTU KOSKAAN EIKÄ MISTÄÄN!!!


Kuvakooste Slovenian pyörämatkan varrelta  v. 2017




Ljubljanan vanha kaupunki

Reliefi kirkon seinässä Ljubljanassa

Ljubljanan tori oli täynnä tuoreita kasviksia

Ljubljanassa järjestetään perjantaisin kansainvälinen popup ruokailta. Torilla oli tarjolla ruoka-annoksia kaikkialta maailmasta

Ilta Bledissä oli pilvinen 

Illallinen hotelli Triglavissa (Bled)

Jälkiruoka (Hotelli Triglav, Bled)

Varsinainen pyöräilymme alkoi läheltä Pokljukan talviurheilukeskusta, jossa järjestetään vuosittain mm. ampumahiihdon maailmancupin osakilpailu  (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pokljuka)


Matkalla Bohinjiin maisemat olivat huikaisevan kauniita

Matkalla Bohinjiin


Matkalla Bohinjiin mm. tämä yli 5 km serpentiinilasku

Korkeuserot olivat suuria ensimmäisenä ajopäivänä


Kaukana alhaalla näkyy Bohinsjska Bistrica, joka oli ensimmäisen pyöräilypäivän määränpää

Ohitimme lukuisia pieniä kyliä lähestyessämme Bohinj-laaksoa ja Triglavin kansallispuistoa

Podbrdoon jälkeen matka Tolminiin oli lähes koko matkan ajan alamäkeä.  Tie seuraili  Soca-jokea kapeassa laaksossa

Vuoripurot raikastivat ilmaa Triglavin kansallispuistossa

Junarata kulki vuoroin rinteen reunoilla, vuoroin siltoja pitkin




Junarata ylittää Soca-joen



Sisilisko saalistamassa


Cappuccino piristi päivällä

Pieni kahvila matkalla Kodretiin

Pyöräilimme pääosin päällystettyjä hiljaisia teitä pitkin.

Lähellä Tominin kylää Soca
-joki leveni järveksi


Matkalla Kolovratin näköalapaikalle

Matkalla Kolovratin näköalapaikalle
Serpentiiniteitä riitti lähes joka päivälle




Hautausmaan portaat Smartnossa



Yrttiviljelmä hotelli San Martinin terassilla (Smartno)



Hotelli San Martinin ikkunasta näkyi kauas viiniviljelmille. Alueella on 48 kylää ja niissä yhteensä 52 kirkkoa



Smartnon hautausmaalla

Hotelli San Martinissa Smartnossa oli tarjolla herkullista lähijärven kalaa ....

....sekä canelloneja

Isonzo-joen läheisyydessä on eri sotien aikana menehtynyt lähes puoli miljooonaa ihmistä.
(https://fi.wikipedia.org/wiki/Isonzon_taistelut)


Kodreti


Hotelliin oli rakennettu kaunis viinikellariravintola kylän vanhojen purettujen talojen tiilistä


Hotelli 

Kauniit ruusut koristivat aitoja ja taloja

Lipican hevossiittolaan menevä tie oli suljettu ja käytössä kiertotie




Matkan varrella oli viehättävä majatalo. Ulkoaltaasta saimme täyttää matkalla niin tärkeät vesipullot ja

söimme maistuvaa kasviskeittoa



Viimeiset kilometrit ohjekirjassa

Viimeisenä ajopäivänä kävimme Skocjan tippukiviluolastossa. Kuvaaminen oli kielletty luolastossa. Kuvia Slovenian luolista löytyy internetsivulta: https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g274862-Activities-c57-t54-Slovenia.html

Lumikki ja 7 kääpiötä koristivat omakotitalon puutarhaa

Matka taittui mukavasti 24-vaihteisella hybridipyörällä

Maantiesilta lähellä Triesteä


Kaunis auringonlasku päätepisteessämme Muggian kaupungissa Italian rannikolla.

Muggian satama-alueen terassiravintoloita

Muggia

Muggia


Matkan päättymistä juhlistimme herkuttelemalla hotellin aamiaispöydässä.

Muggian vanha kaupunki


Nyt on aika levähtää


Joka aamu jätimme matkalaukut hotellin respaan ja illalla ne taas odottivat seuraavassa yöpaikassa.



Puumalan saaristoreitti 27.7.2018-28.7.2018

Puumalan saaristoreitti  27.7.2018-28.7.2018 (n. 60 km) Aurinko porotti taivaalla ja lämpö kipusi kohti + 30 astetta lähtiessämme Puumalas...