Vaihtelu virkistää mietiskeli pyöräilevä mummo ja ilmoittautui mukaan Pieksämäen kanoottiseuran, Pieksän ladun ja Vaalijalan yhteiselle kanoottiretkelle Koloveden kansallispuistoon 7.-9.7.2023
1. päivä
Hiukan jännittynein miettein menin ystäväni Päivin kanssa puolen päivän aikaan Pieksämäen kanoottiseuran tukikohtaan, jossa kokeneet matkan vetäjät olivat jo laittaneet kanootit kuljetustraileriin. Vettä sataa sopisi oikein kunnolla ja mietin että onkohan tässä mitään järkeä. Omat melontakokemukset kun ovat melko vähäiset.
Pian paikalla oli yhdeksän matkalle lähtijää ja yksi vielä liittyisi seuraamme Heinäveden ja Enonkosken välillä Kirkkorannassa, josta varsinainen melonta alkaisi. Jokainen sai tavaroitaan varten vesitiiviin tynnyrin ja lisäksi vesitiiviitä pusseja sekä opastuksen pakata tavarat oikein. Eipä aikaakaan kun oltiin valmiita lähtöön. Matkalla pysähdyimme Heinävedellä syömään ja tekemään viimeiset ostokset.
Sade jatkui edelleen, mutta niin vain toiveemme paremmasta kelistä toteutui kun tulimme Kirkkorantaan. Aurinko pilkisteli pilven raosta, sade oli tauonnut ja järvi lähes tyyni. Mieliala kohosi monta pykälää kun laittelimme tavaroita kanootteihin ja mietimme sopivat melontaparit. Jokainen vähemmän melonut sai parikseen kokeneemman konkarin. Pari uskalikkoa lähti matkaan kajakeilla.
Kun kaikki tavarat olivat kanootissa kiinnitettyinä saattoi yhdeksän kilometrin matka kohti Mäntysalon kämppää alkaa. Kokeneet melojat neuvoivat tekniikkaa ja saimme matkan varrella paljon tietoa Koloveden alueesta. Matkaa taitettiin rauhalliseen tahtiin, että ehdimme ihailla ja valokuvata upeita maisemia. Välillä pysähdyimme ja teimme kanooteista "lautan" eli pysähdyimme vieri viereen napostelemaan eväitä. Jossain vaiheessa ripotteli hiukan vettä, mutta emme edes pukeneet sadeviittoja.
Matka Mäntysalon kämpälle kesti noin kolme tuntia. Juuri ennen kuin saavuimme perille alkoi vesisade, joka jatkui vielä rannalle tultuamme. Tavarat purettiin kanooteista. Sisällä kämpässä oli kuivaushuone, jossa entisajan saunan kiukaalla saatiin lämpöa niin, että kastuneet vaatteet saatiin kuivatettua.
Kämppä oli suuri ja siinä oli 14 makuupaikkaa jaettuna kahteen eri huoneeseen. Lisäksi oli tilava keittiö. Osa porukasta yöpyi teltoissa joten sisällä yöpyi lopulta vain viisi henkilöä. Pian rantasauna oli lämpenemässä ja pääsimme sen ihaniin löylyihin rentoutumaan. Välillä tietenkin pulahdimme Saimaan aaltoihin. Saunan jälkeen olikin vuorossa iltapala ja makkaran paistoa. Vähän suunnittelimme seuraavan päivän melontareittiä.
2. päivä
Hyvin nukutun yön jälkeen päätin lähteä melontajoukon mukaan. Päivän aikana oli tarkoitus kiertää saari, jossa Mäntysalon kämppä on. Matkaa tulisi vajaat 15 km riippuen siitä minne matkalla poikkeaisimme. Matkaan lähti kaksi inkkarikanoottia ja yksi kajakki. Melontapareja vaihdettiin edellisestä päivästä. Sääennustus oli lupaillut vesisadetta koko päiväksi, mutta niin vain selvittiin jälleen yhdellä sadekuurolla eikä tuulikaan haitannut matkan tekoa. Osa porukasta lähti kiertämään saaren luontopolkua .
Jälleen meloimme rauhalliseen tahtiin ja ihailimme välillä hyvinkin jylhiä kalliomaisemia ja muuta saaristolaisluontoa. Moottoriveneet ovat kiellettyjä alueella, joten hiljaisuus oli musiikkia korville. Kun pääsimme takaisin "kotiin" oli siellä Jussi kokkimme loihtinut makoisan lohikeiton valmiiksi. Keitto maistui kaikille ja tuvassa kävi puheensorina kun vaihdoimme kuulumisia patikointiporukan kanssa. Heilläkin oli oli varsin vaativa reitti ja kyykäärmeenkin olivat kohdanneet polulla.
Ruokailun jälkeen oli pieni lepohetki ja sitten jälleen saunomista ja uimista pitkän kaavan mukaan. Miesten vuorolla uinti taisi jäädä vähemmälle kun ukkonen jyrähteli ja pieni raekuurokin ropisi pihaan. Suunnitelmissa oli vielä perperipizzan tekoa ja letun paistoa. Pizzasta luovuttiin kun kaikilla oli masut täynnä kalakeittoa. Letuilla kuitenkin herkuteltiin. Nukkumaan mentiin hyvissä ajoin ja uneen meidät tuuditti muutaman itikan ininä ja melontakaverin kuorsaus.
3. päivä
Sunnuntaina heräsimme jälleen puuron ja kahvin tuoksuun. Ennen aamiaista pulahdimme kuitenkin jälleen Saimaaseen ja kyllä siinä unet karisi silmistä . Uinnin jälkeen aamiainen maistui ja sen jälkeen oli vuorossa tavaroiden pakkaaminen ja kämpän siivous. Sekin sujui nopeasti kun porukalla tehtiin. Kymmenen maissa lähdimme paluumatkalle. Jonkin matkaa melottuamme Olivia erkani porukastamme ja jatkoi vielä omaa retkeään.
Me jatkoimme kohti Kirkkorantaa, Matkan varrella siirryimme saaren toiselle puolella kapean kannaksen yli kanootteja vetäen. Poikkesimme myös ihailemassa Ukonvuoren kalliomaalauksia. Sen jälkeen tuuli hiukan voimistui, mutta määränpää häämötti jo horisontissa. Ja onneksi tuuli oli sivumyötäinen joten matka taittui mukavasti. Viimeinen kilometri oli tyyntä ja aurinkoista. Teki mieli jatkaa matkaa, mutta rantauduimme kuitenkin Kirkkorantaan. Tavaroiden purku, autojen pakkaus ja kotimatka saattoi alkaa.
Paluumatkalla oli kaikilla raukea ja hyvä olo. Taisipa muutama torkahtaakin. Pysähdyimme syömään Varkaudessa. Kotona Pieksämäellä olimme illan suussa. Hyvä olo jäi matkasta kaikin tavoin. Hyvin oli otettu huomioon, että mukana on eritasoisia melojia. Ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää!!! Maisemat upeita, samoin majoituspaikka. Kelitkin ihan kohtuullisen hyvät ja seura erinomaista. Kiitos kaikille mukana olleille eli Päivi, Henna, Riikka, Olivia, Juha, Tarmo, Jussi, Emma ja Merja.
https://www.luontoon.fi/mantysalonkamppavuokratupa
https://www.luontoon.fi/kolovesi
